Toinen viikko

Pyöräreissulta on palattu hieman aiemmin kuin oli tarkoitus, mutta eiköhän 400-450 km ollut ihan riittävästi. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tarinoida hieman ajastani kielikurssilla Krnovissa viimeisten kolmen viikon osalta. Pyöräreissusta tulee sitten oma postaus, kun saa joskus aikaiseksi.

Asumisesta ensiksi. Asuttiin kahden hengen huoneissa, minä toisen suomalaisen Maaren kanssa. Ihan mukava huone, tosin kokolattiamatolla... Käytävältä löytyi sitten yhteiset vessat ja suihkut, sekä pieni keittiö, ilman uunia. Toivon todella, että Olomoucissa on uuni. Tahtoo tehdä makaroonilaatikkoa :). Liitän muutaman kuvan, eiköhän kuvat kerro paremmin.

Mun ja Maaren huone

Pesuhuone

Toisella viikolla sitten päästiin televisioon uutisiin (facebookissa olijat sen pätkän ovatkin voineet tsekata ja sieltähän löytyy enemmänkin kuvia) ja valitettavasti mua haastateltiin siihen. Ne halus haastatella kaikkia eksoottisia kansallisuuksia, kuten purtugalilaista, italialaista ja sit mua. Saksalaiset ja puolalaiset eivät täyttäneet tätä määritelmää. Hassuinta tilanteessa oli se, että eka piti vastata kysymyksiin suomeks ja sitten kääntää se englanniksi. Lopuksi sitten piti vielä puhua tsekkiä ja se pätkä kyllä sit vaan näky uutisissa... Olin niin tähti, että :) se on niin helppo olla luonnollinen kameran edessä. Enkä ois kyllä halunnut edes mihkään haastatteluun, mutta mulle ei annettu kauheesti vaihtoehtoja.

Yritän kaivaa sen haastattelun tänne blogiinkin, jos vielä löydän ja jos sitä on mahdollista vielä katsella, niin äitikin näkee... vaikka ei siitä kyllä mitään ymmärrä, jos ei osaa tsekkiä, paitsi ehkä siitä mitä mä sanon tsekiksi. Ja onneksi ne ei näyttäny niitä suomipätkiä, koska puhuin niin kapulakieltä. On nimittäin tosi vaikeeta vastata suomeksi englanniksi esitettyyn kysymykseen, kun tietää ettei toinen ymmärrä mitään.

Samaisena päivänä käytiin sitten vierailulla kaupungintalolla, jossa meille kerrottiin Krnovista ja sen historiasta. Pääsimme myös ihailemaan maisemia kaupungintalon tornista, maistelemaan kofolaa (paikallista cokista, ei todellakaan hyvää) ja likööriä (vielä pahempaa kuin kofola:). Krnovissa on Kofolan tehdas, joka itse asiassa sijaitsee ihan tossa yliopiston naapurissa. Lisäksi pääsimme kirjoittamaan nimet Krnovin kaupungin vieraskirjaan (johon vain spesiaalit vieraat saa signeerata:), johon itse Tsekin tasavallan ensimmäinen presidentti on myös signeerannut. Ja me ilmeisesti sit päätettiin tää vieraskirja. Ja sanoivat lopuksi, että jos meistä tulee kuuluisia, niin onpahan niillä sitten meiänkin nimmarit :D

Signaareukset

Maisemaa Krnovista tornista katseltuna

Toisena lauantaina retkeilimme taaskin Ostravaan katsastamaan Hradec nad Moravicín (linna, joskaan ei siltä ulkoapäin näyttänyt) sekä jonkinlaiset keskiaikaiset markkinat. Linnasta ei ole kuvia sisältä, koska siellä ei saanut kuvata, mutta ihan hieno paikka. Tosin siellä ei ollut englanninkielistä opastusta, vaan sai maksaa 10 korunaa, jotta sai englanninkielisen kirjasen itselleen kierroksen ajaksi. Oli siitä jotain apua, mutta aika suppeat jutut oli, tosin ei paljon enempää olisi ehtinyt lukeakaan. Ja ilokseni totesin bongaavani toisinaan jonkin tsekkiläisen sanankin, jonka ymmärsin. Yleensä ne olivat vuosilukuja...

Hradec nad Moravicí

Keskiaikamarkkinoilla oli ihan hauskaa, tosin ehkä vähän liian vähän aikaa... Kävimme syömässä melko mielenkiintoista ruokaa... Itse söin perunoita, joiden sisässä oli jotain lihaa ja savustettua lihaa ja hapankaalia. Aluksi annos maistui ihan hyvälle, mutta 1/4 jälkeen jokainen lusikallinen maistui yhä kamalammalta eikä sitten vain enää pystynyt syömään ruokaa loppuun, mutta ainakin tuli kokeiltua. Ja vastapainoksi ostin markkinoilta älyttömän hyvää mustikkapiirakkaa.

Maaren (vas.) ja minun annokset

(Saatoin vähän hyppiä eri aikamuotojen välillä, mutta ehkä kuitenkin tärkeämpää oli, että sain jotain luettavaa teillekin :)