keskiviikko 5. elokuuta 2009

Kaupunkikierros Opavassa


Kurssilaiset: Tatjana(vas.), Karolina, Mariany,
Ewelinka, Kontrad, Päivi, Thomas, Ewelina,
Luka, Maare, Barbara, Emanuele

Eilen tsekin tunnit menivät jo paremmin, ja tuli jopa tunne, että ehkä jotain voi oppiakin. Tunnit kuluivat todella nopeasti. Iltapäivällä ohjelmassa oli retki Opavaan, jossa Sleesian yliopisto pääasiallisesti sijaitsee, Krnovissa on vain ns. sivutoimipiste. Retken osittainen tarkoitus oli, että rehtori toivottaa meidät tervetulleiksi yliopistoon, mutta hän oli lomalla (hieman ironista) ja joku johtava henkilö sitten teki sen hänen puolestaan. Tämän jälkeen meille esiteltiin yliopistoa. Kuten sanoin tsekit eivät osaa englantia ja niinpä meille oli hommattu tulkki kääntämään puheet englanniksi. Saimme yliopistolta sateenvarjot lahjaksi, sillä seuraavaksi oli vuorossa sightseeing oppaan johdolla, ja näytti siltä, että kohta alkaa satamaan. Tulkkikin tuli mukaan, joten me suomalaisetkin ymmärsimme jotakin kaupungin historiasta.

lahjasateenvarjot

Kontrasti uusien ja vanhojen rakennusten välillä oli valtavan suuri. Opavassa oli vain muutama todella vanha rakennus, sillä Opava tuhoutui lähes täysin toisessa maailman sodassa. Osa merkittävistä rakennuksista oli restauroituja ja todella upeita. Ja täytyy sanoa, että ainakin opavalainen lukio, oli hieman toista luokkaa ulkomuodoltaan kuin suomalaiset...

opavalainen lukio

Kirkkoja Opavassa oli paljon, joista näimme esim. Pyhän Hengen kirkon ja Neitsyt Marian taivaaseen astumisen kirkon. Kaikkia emme ehtineet näkemään ja laskin nettisivuilta Opavasta löytyvän ainakin kaksitoista kirkkoa. Ihanin muistomerkki oli kuitenkin kultaiset fasaanit, joiden päät kääntyivät, sisäänrakennetun laitteen avulla. Nämä fasaanit oli pystetty kultaisten fasaanien muistoksi, joita kaupungissa oli ennen ollut hyvinkin paljon.

Kultaiset fasaanit, minorite monastery,
Church of the Holy Spirit


The Silesian theatre
(sleesian teatteri)

Palasimme takaisin Opavaan ja menimme kauppaan Kauflandiin, joka on iso supermarketti.
Siellä oli hyvät valikoimat. Yritin etsiä kurkkua varten punnitusnäppäintä ja tsekkiläisnainen selitti minulle tsekiksi, ettei niitä kurkkuja punnita, vaan ne myydään kappeleittain. Puheesta en mitään ymmärtänyt, mutta tajusin kuitenkin asian, joten eihän tämä kommunikointi niin vaikeaa olekaan :) Löysin myös yhtä suosikkiteetäni Liptonin vadelma-ruusunmarjaa, jota en mistään kaupasta ole Suomessa löytänyt. Olen vain nähnyt sitä kahviloissa. Ihmettelen edelleen Tsekin halpuutta, nytkin kallein yksittäinen tavara oli Colgaten hammastahna. Täällä kyllä huomaa, että kansainväliset merkit maksavat paljon enemmän kuin tsekkiläiset.

Illalla Italian pojat kokkasivat meille pastaa, joka oli oikein hyvää. Talon haarukat eivät oikein riittäneet, joten sain keplotella spaghettia lusikalla suuhuni. Ja säästyin ruuanlaitolta. Suurin ihmettelyn aihe niin opettajalta kuin muiltakin asuntolan asukkailta on ollut se, kun minä ja Maare kipitetään sisällä ilman kenkiä.

Nähtävyyksien nimet ovat englanniksi, koska suomalaisia ns. virallisia nimiä, ei kaikista löytynyt.

2 kommenttia:

Äiti kirjoitti...

Mukava taas kuulla kommentteja,Hyvä etä pärjäät.Ei enää jännitä minuakaan yhtä paljon.Kohta lähden lenkille ja sitten alkaa mehujen keitto.Pärjäile.Äiti

Päpä kirjoitti...

Oo ihan rauhassa, kyllä täällä hyvin menee. Ja kyllä mä aina jotenkin pärjään. Ilmoitan kyllä, jos on jotain ongelmaa. Koitapa treenailla ahkerasti. Äläkä unohda lihaskuntoliikkeitä ja venyttelyä!!!