Lupaan...

.... päivittää blogiani ahkerammin.

Pyydän anteeksi, olen ollut kovin laiska tämän blogin kanssa viimeisen kuukauden ajan. Yritän parantaa tapani, koska itsestäkin on kiva sitten jälkeenpäin katsella, mitä kaikkea on tullut puuhailtua. Kertoilen myöhemmin viimeisestä viikosta Krnovissa ja Puolan reissusta, mutta ensin on Olomoucin vuoro.

Saavuin tänne 10.9 ja löysin hyvien ohjeiden ansiosta perille asuntolalle. Asuntola sijaitsee Neredinin kaupunginosassa ja raitiovaunun päätepysäkin vieressä. Tien toisella puolella sijaitsee hautausmaa ja pysäkin nimi on tästä johtuen mukavasti Neredin, krematorium :) No sitä se mielestäni kuvasikin, kun vihdoin astuin kirjoittautumisen jälkeen huoneeseeni, joka on kokoa 12 m2 kahdelle henkilölle. Siinä ei paljon yksityisyyttä ole...

Ensimmäisen illan vietin yksikseni huoneessa ja toivoin, että kävisi tuuri ja etten ikinä saisi kämppäkaveria. No näin ei kuitenkaan käynyt, vaan seuraavana päivänä huoneeseen ilmestyi kukas muukaan kun Maare :) ja hänkin taisi olla yhtä shokissa kuin minä, kun ensimmäisen kerran näki huoneen. Nyt myöhemmin on osoittautunut ihan mukavaksi, että on seuraa ja tietää, että toinen varmasti ymmärtää, mitä puhun. Muiden kanssa englantia puhuessa kun siitä ei kuitenkaan voi aivn varma.

Ensimmäisenä iltana pääsin heti salibandyn makuun, kun menin ensimmäistä kertaa tämän kauden joukkueeni FBS Olomoucin treeneihin. Pysyin menossa mukana hyvin ja ihan mukavaa oli, vaikkakin joukkuekavereistani ei kovin moni puhu englantia tai jos puhuvat aika vähän. Oli kyllä muutenkin aikas luksusta päästä pitkästä aikaa pelaamaan salibandya, viimeksi kun olin treeneissä kesäkuussa. Pallo ei kuitenkaan kauhean hyvin pysynyt hallussa, johtuen pitkästä tauosta...

Seuraavana päivänä buddyni, eli tsekkiläinen opiskelija, jollainen on nimetty jokaiselle erasmusopiskelijalle, jolta voi pyytää apua jne. esitteli mulle vähän kaupunkia ja näytti yliopisto
a. Yritettiin myös löytää kameralleni paikka, jossa sen voisi korjata, mutta esteeksi nousi, että kamerani on Canon ja täältä ei tuntunut löytyvän paikkaa jossa sen voisi korjata... Siksi ei postauksessa ole myöskään valokuvia. Olomouc on todella mukavanoloinen ja nätti kaupunki, toista kuin Lahti harmaine rakennuksineen.

Lähistöllä on valtavan kokoineon hypermarketti Globus ja ostoskeskus, josta kyllä löytää mitä vaan ja se on auki joka päivä yhdeksään asti, joten sieltä kyllä löytyy melkein kaikki mitä tarvitsee. Sieltä ostimmekin perjantaina kattilaa, astioita ja kaikenlaista muuta tarpeellista shampoosta lähtien, mitä vuoden aikana voi tarvita. Jääkaappimme siis täytyi nopeasti. Jokaisessa huoneessa on minikokoa oleva jääkaappi (n. 0,5 m korkea), kahdelle hengelle siis ihan liian pieni. Kaupassa saa siis vierailla useasti ja vihanneksia yms. joita olen tottunut pitämään jääkaapissa, säilytän nyt kirjahyllyssä.

Ensimmäinen viikonloppu kului kirkoissa ja museoissa vieraillen, sillä Olomoucissa oli jotkut Euroopan kulttuuriperintöpäivät ja moniin museoihin pääsi ilmaiseksi. Lisäksi väänsin muutaman kouluhomman Suomeen, jotka jäivät kesken, hieman yllättäen tulleen lähdön takia. Tarkoitus oli tehdä ne loppuun elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana, jotka minun piti lomailla ja tehdä matkavalmisteluja, mutta kuten tiedätte olin jo siinä vaiheessa Tsekissä ja kielikurssilla...